On paikkoja, jotka ovat ihan kivoja ja sitten on paikkoja, joihin et enää ikinä mistään hinnasta menisi. Sitten on paikkoja, joihin vain rakastut. Paikkoja, joissa jäätelö maistuu hurmaavalta, kun muualla se maistuu jäätelöltä. Paikkoja, joissa sade on märkää, mutta ihanaa. Paikkoja, joita kuvailet kotona viinilasin ääressä " se oli paikka, johon rakastuin! Se vei sydämeni! Pääsisimpä sinne uudelleen". Muutaman lisävoinin jälkeen paikka tietysti vain parantuu entisestään..
Queenstown aloitti hurmaamisemme jo saapuessamme kaupunkiin: vuoret, joiden yli muutama pilvenhattara vaelteli. Kirkasvesinen järvi. Aurinko. Alkusyksyn ruskavärit. Lämmin, mutta syksyinen ilma. Aurinko. Tänään vaelsimme Queenstownin vuorille ja kaupunki vain komeni silmissämmee: korkean (( kiipeilyä yli viisi tuntia )) kukkulan laelta avautui näkymä Etelä-Saaren alpeille, joita peitti paikoitellen lumi. Ulkonäkö: kuumaa kamaa!
Queenstown vikitteli meidät pahoille teille! Hyppäsin swingin ( kts. Yst. Edellinen teksti ). Äiti suurella elämänkokemuksellaan aisti vaaran merkit ja kotoa tulikin viesti:
"Sä olet tosi kaista, menet hyppäämään hirveen hypyn ja vielä maksat siitä, iskä totesi hullu ,mikä hullu. Eikö olisi jo aika rauhoittua.?" Oma mieli janosi jo uusia seikkailuja, ei, vielä ei ole aika rauhoittua.
Queenstownissa ihmiset ovat hymyileviä, ystävällisiä ja ennen kaikkea seikkailijoita. Täällä ajautuu seikkailuihin aivan tahtomattaankin. Keskustelu pyöräkaupassa johti eilen illalla retkeen paikallisen alamäkipyöräilykerhon tyttöjen kanssa. Vasta, kun pähäni asetettiin moottoripyöräkypärä tyylinen suoja ja sääret+kyynerpäät saivat omat suojansa, kävi mielessä, että mihinkähän tässä joutuu. Vaan avoin mieli johtikin elämää suurempaan seikkailuun, kun paikalliset opastivat suomityttöä alamäkipyöräilyn saloihin. Kolmen tunnin jälkeen olin aivan väsynyt, kämmenet olivat rakoilla ja sydän pumputti adrenaliinin painostuksessa. Hurja vauhti, jyrkkä mäki ja koko komeuden kruunasi vuorien taa painunut aurinko. Paikalliset hurrasivat: ollaan tartutettu alamäkipyöräilyn into Suomeen saakka!
Queenstownin hosteli oli matkan paras. Sydämellä perustettu! Ben, paikan johtaja on matkannut ympäri maailmaa ja kokeilut monet hostelit, joista hän on kerännyt parhaat palat omaansa. Todella, tässä hostelissa asiat toimivat ja ihmset ovat sydämellisiä. Viimeistään, kun saat lainata go pron hostelilta, voit olla pelkkää hymyä!
Vaan tie vie eteenpäin ja huomenna joudumme jättämään jäähyväiset tälle upealle kaupungille, liian aikaisin. Kymmenet hypyt, lukemattomat vaellusreitit ja muutamat seikkailut jäävät odottelemaan paluutamme.
Queenstown, rakkaudella Saara
P.s huomenna syömme jäätelöt Christchurtsissä (joo, en varmasti kirjoittanut tätä oikein), maistunee jäätelölle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti