Ihmeellinen ateria

"Sitä saa mitä tilaa" pitää paikkansa myös Japanissa, monesti vaan ei tiedä mitä tilaa. Olen syönyt vahingossa kaksi kertaa aterian, vieläkään en ole ihan varma, sisältääkö ruskea pihvinnäköinen juttu lautasella lihaa vai tofua. Hyvää oli silti! Arpomista helpottaisi, jos ruokalista olisi esim. englanniksi..

Ihanat sushi, nuudeli ja kala elämykset kruunasi tänään kuitenkin käynti ravintolassa, joka jätti kaikin puolin hiljaiseksi. "Suloinen lolitateini" toimi sisäänheittäjänä Maidreamin nimisessämravintolassa. Olimme kuulleet näistä yksinäisten liikemiesten suosimista "söpö" ravintoloista jo Suomessa, olisi kuuleman hämmentävä elämys, joten päätimme käydä katsomassa.

Löysimme itsemme vaaleanpunaisesta huoneesta, jossa taloudenhoitajiksinpukeutuneet, kimeä-ääniset japanilaistytöt tarjoilivat supersöpöjä annoksia, mm. Riisistä tehtyjä teddykarhuja. Tarjoilun ohessa nämä kotiapulaiset opettivat "söpöjä leikkejä", tanssivat, piirtelivät sydämmiä käyntikortteihin ym. Vieraat saivat päähänsä "hauskat ja söpöt" eläintenkorvat, mulle valikoitui koiran korvat. Sen kunniaksi sain haukkua kimeällä äänellä. Valitettavasti paikassa oli kuvauskielto. Ruuan lopuksi sai kuitenkin, maksua vastaan, ottaa valokuvan oman kotiapulaisensa kanssa.

Ei varmaan tarvitse mainita, että repesimme vähemmän söpöön, mutta kimeään nauruun heti, kun suljimme ravintolan oven.

P.s kieli ja kulttuurierojen aiheuttama hämmennys ei Japanissanrajoitu pelkästään ruokaan. Kävimme tänään myös ihastelemassa "tyypillistä mangakauppaa". Hetken ihmettelyn ja kummastelun jälkeen tajusimme, että olimme eksyneet mangakaupan sijaan erittäin vaaleanpunaiseen aikuisviihdekauppaan.